Piknikillä pagodassa

Satuin Shwedagon pagodaan täydenkuun juhlapäivänä ja meno siellä oli kuin vappuna Ullanlinnanmäellä (poislukien tietty alkoholi). Perheet, ystävät, pariskunnat tulivat paikalle parhaimpiinsa tälläytyneinä, levittivät maton maahan ja alkoivat syödä ja pitää hauskaa. Lapset huusivat, juoksivat ja metelöivät.

Koska pagoda oli avattu yleisölle kuudelta aamulla, ensimmäiset vetivät sikeitä jo varttia vaille seitsemän.

Tämä oli minusta tosi outoa, koska Shwedagon pagoda on koko Myanmarin arvostetuin ja hienoin pagoda. Silti meno oli kuin sirkuksessa! Normaalisti pagodat, watit ja muut temppelit ovat hyvin siistejä, mutta Shwedagonissa oli likaista. Ruoantähteitä ja roskia oli yltympäriinsä.

Shwedagon pagodassa on Buddhan 8 hiusta ja lisäksi reliikkejä kolmelta aiemmalta Buddhalta. (Tämä oli minulle täysin uutta, en tiennyt olevan muita kuin Gautama Buddha.) Pagoda on ikivanha, sen ensimmäinen versio rakennettiin jo 600 eKr.

Etsi Minna!

Pagodaa on vuosisatojen saatossa vuorotellen kullattu ja revitty taas kullat pois. Nyt yläosa on täyttä kultaa ja ala-osa vain lehtikultaa. Illalla se on valaistu ja se hohtaa kultaista loistettaan upeasti Yangonin yössä.

Korkeus on lähes sata metriä ja huipulla hohtaa timanttikruunu, jossa on yht. 4351 timanttia. Sen alapuolella on 130 cm leveä viiri, joka painaa lähes 500 kiloa. Ja niin edelleen ja niin edelleen loputtomasti.

Jotkut yrittivät hälinän keskellä hiljentyä palvontaankin.

Munkit pukivat Buddhia uusiin kellanoransseihin silkkikaapuihin, ohjasivat laulua ja sitoivat valkoisia nauhoja rukoilijoiden ranteisiin. Kansa istui Buddhan kuvien edessä, rukoili, laski niille kukkia, valeli patsaita vedellä ja sytytti kynttilöitä, öljyroihuja ja suitsukkeita. Ilma oli tuoksuista sakeana.

Aurinko porotti hetki hetkeltä kuumemmin ja koska temppelissä pitää aina olla paljain jaloin, alkoi kävely olla kuin kuumilla hiilillä. 

Melkein hauskinta temppelissä oli seurata parhaimpiinsa pukeutuneita naisia. Mutta se on oman postauksen aihe se.