Lasten mehuhetki ja nukkeshow

Vietnamin ihmeellisyyksiä, osa 1


Lasten mehuhetki

Kun ensi kerran Ho Chi Minh Cityssä näin ihmisiä kadunlaidassa syömässä pikkuruisilla lastenistuimillaan, niin purskahdin nauruun. Toisellakin kerralla hymyilin leveästi. Kolmannella kerralla oli pakko uskoa, että täällä nyt vaan näköjään on ulkoravintoloissa ja -kahviloissa tapana istua pikkuruisilla lastenistuimilla polvet leuassa pienten matalien pöytien ääressä.

Water Puppet Show

Vaikka tekniikka kehittyy ja uusia vempaimia ja viihdytyskeinoja keksitään jatkuvalla syötällä,Vietnamissa elää edelleen 1100-luvulta periytyvä keisarillinen nukkeshowtraditio. Sekä Saigonissa että Hanoissa showta mainostettiin kovasti ja se kuulemma kuuluu joka turistin ohjelmaan.

Näyttämönä on allas. Puusta tehdyt nuket ovat hyvinkin koristeellisia ja niitä ohjataan piilosta bambuseinäkkeen takaa niin, että nuket liihottelevat veden päällä. Bändi soittaa traditionaalista musiikkia ja laulun sanoista selviää jutun juoni. Tarinat ovat klassisia: lohikääremeiden taisteluita, romansseja, kylän elämää, sadonkorjuuta...  

Näin nukkeshown Hanoin Etnologisen museon edustalla. Mielenkiintoista ensimmäiset 20 minuuttia, mutta se ehkä olisi riittänyt.

Mopokäytävät

HCMC:n kamalasta liikenteestä jo kirjoitinkin. Hanoissa on helpompaa, kun kadut ovat kapeampia, joten niiden ylittämiseen ei tarvita ihmiskilpiä. Liikennettäkin on vähemmän. Mutta mutta.

Hanoissa monet nähtävyydet ovat kävelyetäisyydellä eli parin kilometrin säteellä hotellilta. Mutta kävely on tehty hankalaksi sillä, että JALKAkäytävät eivät suinkaan ole jalankulkijoiden käytössä. Ne on pyhitetty moottoripyörille, mopoille ja vespoille, jotka tukkivat jalkakäytävät täydellisesti ja jokaisen kävelijän on puikkelehdittava ajotien reunalla väistellen autoja ja niitä kaksipyöräisiä mopohirviöitä. Ei kiva.

Eksyminen on pakollista
Oikeasti Hanoi oli harvinaisuus isoine selvine katukyltteineen. Silti onnistuin eksymään lukemattomia kertoja ja syy oli kadunnimissä. Katu jatkuu, mutta sen nimi vaihtuu koko ajan.

Hotellini oli kadulla nimeltään Hang Go. Kun sitä kulki noin 150 m, katukyltissä lukikin yhtäkkiä Hang Dieu. Vielä muutama sata metriä eteenpäin, niin nimeksi on vaihtunut Hang Da. Pidemmälle en mennyt, mutta kartan mukaan se yksi ja sama katu muuttuukin kohta Hang Suksi. Sitten onneksi karttani ei näytä enempää, mutta katu tuntuu jatkuvan...