Kylä paalujen päällä

Satukirja herää eloon parinkymmenen kilometrin päässä Siem Reapista Kampong Phluk -kylässä, jota kutsutaan nimellä The Floating Village, kelluva kylä.

Hiekkatie kylään on pölisevä ja täynnä pomppuja. Kylänraittia halkoo matala ruskeavetinen joenpahanen. Puusta, pellistä tai niinestä rakennetut talot huojuvat 6-8 metrin korkuisten paalujen päällä. Mutta kun sadekausi alkaa, Tonle Sap -järven vesi valuu jokeen ja täyttää sen niin,  että taloihin voidaankin nousta venetsiamaisesti suoraan veneestä.

Asukkaat elättävät itsensä kalastamalla ja riisinviljelyllä. Alueella on koulu, mutta opettajista on pulaa huonon palkan takia, sillä eihän kukaan elä 25 dollarilla kuussa. Ja lapsetkin voivat olla koulun sijaan ansaitsemassa rahaa, kuten myymässä turisteille syötävääjuotavaakirjoja. Tai lapsi voi olla isonveljen apukuskina turistiveneessä.

Elämänmeno kylässä näytti leppoisalta. Asukkaat eivät välittäneet töllistelevistä turisteista, vaan jatkoivat puuhiaan häiriintymättä.

Paikallinen koulu, jossa lapsille opetetaan englantia.

Sairastapauksissa on lähdettävä Siem Reapiin ja jos joku sattuu kuolemaan sadeaikana, hänet kiedotaan muoviin ja ripustetaan puun latvaan odottamaan veden laskeutumista ja hautajaisia.

Asunnot näyttävät kotoisilta lukuisien ruukkuistutuksien ansiosta.

Breakfast, lunch and dinner

Katkarapuja kuivataan kylänraitilla pressujen päällä keskellä kaikkea pölyä. Pakko myöntää, että näky ei yhtään lisännyt halukkuutta tilata ravintolassa katkarapuruokia...